Mariborissa, päivä 5

Majatalon isäntä toivotti meidät eilen tervetulleiksi sanoilla "I have a surprise for you: a Scandinavian night!" hänen mielipahakseen ja meidän onneksemme jouduimme kieltäytymään snapseista ja illanvietosta. Aamiaiselle istuimme kuitenkin pitkän pöydän ääreen noin kymmenen ruotsalaisen ja norjalaisen sekä yhden skotlantilaisen kanssa. Aamiainen oli polentaa, vanhaa perinneruokaa, jota maalaiset nauttivat aamulla kukonlaulun aikaan ja jonka voimin he jaksoivat ahertaa pitkälle puoleen päivään. Tieto piti paikkansa, rasvassa paistetut muruset pitivät nälän loitolla pitkään.

Francek-isäntä (seisomassa)  esittelee aamiaistarjontaa 

Aamiaisen jälkeen turistikävelyä kaupungilla. Kävely on  pyöräilyä raskaampaa tässä 30 asteen helteessä. Tuulen virettä ei ole ja asfaltti hohkaa lämpöä myös alhaalta päin. Onneksi agenda oli vapaa ja mitään sen kummempaa ei tarvinnut edes yrittääkään. Kirkot ovat hienoja hetkiä levähtää, kaupungin hulina loppuu siihen paikkaan, lisäksi ne ovat viileitä ja kauniita. Pientä huolta mielissämme herätti etenkin minun urheilullinen pukeutuminen (shortstit ja hihaton paita), mutta ei kukaan ainakaan kommentoinut eikä pahasti karsonut. Sytytin äidin muistolle kynttilän ja jatkoimme matkaa.

Yksi monista Mariborin kirkoista

Mariborissa olisi ollut muutamakin mielenkiintoinen tutustumiskohde, esim. polku viinitarhan läpi pienelle kukkulalle, josta varmasti kauniit näköalat kaupungin kattojen yli. Mutta koska se olisi vaatinut kiipeämistä helteessä, hylkäsimme idean saman tien. Muutenkin oma orientaatio on asettunut nyt niin, että nähtävyydet tai shoppailut eivät ole ollenkaan listalla kärkisijoilla. Museoissa ja kaupoissa tosin olisi varmaan ilmastoinnit, mikä ei olisi ollenkaan huono asia. Huomaan, että minulla tottuminen kuumaan ilmanalaan kestää todella pitkään.

Patikkapolku johtaa halki viiniviljelysten kukkulan huipulle

Vaikka suunnitelmissa olikin pitää lepopäivä, hyppäsimme kutenkin iltapäivällä pyörien selkään ja läksimme tutkimusmatkalle kaupungin laidoille. Keskellä virtaava joki auttaa paikallistamisessa, Maribor on pieni ja selkeä, joten emme vaivautneet ottamaan edes karttaa mukaan. Ajoimme esikaupunkialueille, söimme jäätelöt valtavan Spar-automarketin parkkiksella ja onnittelimme itseämme jälleen kerran viihtyisän taukopaikan valinnasta. Kilometrejä kertyi ehkä kymmenen.

Rantanäkymiä

Rautatiesilta

Takaisin Vila Miraan, suihkuun ja pieni lepohetki ei-niin-valtavan-viihtyisässä huoneessamme. Paikkaa isännöi entinen merenkulkija, nykyinen lääketieteen opiskelija, yli kuusikymppinen yksinäinen vanha herra Francek. Melkoinen tarinankertoja ja mustan huumorin mies.

Illalla menimme vielä kiertelemään Lent-festivaaleja. Ruokakojut tarjosivat valtavasti valinnanvaraa alueen ja naapurimaiden herkkuihin tutustumiseen. Päädyimme luultavimmin slovenialaiselle perinneruokaosastolle, Timo sai pari possunlihaa paistetun sipulin kera, minä knöödeleitä valkosipulitahnalla. Pienet, mutta riittävät annokset, hintaa kertyi yhteensä parin vesilasin ja yhden tuopin kanssa yhteensä reilun kympin verran.

Festarikadulta

Vielä hetkeksi siirryimme kuuntelemaan bändiä alueen toiseen päähän. Rantaan saapui eräänlainen jokilautta, jossa ihmiset olivat ruokailleet paikallisen orkesterin tahdittamana. Ihan käsittämätöntä eurohumppaa tuntuvat kaikki pumput soittavan niin livenä kuin tv:ssäkin. No festareilla esiintyi molempina iltoina hieman rokahtavammat yhtyeet.

Eurohumpparavintolalautta

Väsy alkoi painaa ja läksimme kotio kohti. Matka oli todella pimeä, katuvaloja lähes yhtä harvakseltaan kuin katukylttejä. Mutta kaupunki tuntuu äärettömän turvalliselta. Itse asiassa emme ole törmänneet mihinkään alamaailman ilmiöihin, ei taskuvarkaita, ei narkkareita, ei humalaisia, ei ihmiskauppaaa, ei kerta kaikkiaan mitään negatiivista. Varsinainen lintukoto. Ehkä sekin on murenemassa, sillä Neza kertoi, että alkuviikon pääuutinen oli ollut, kun Mariborissa oli murtauduttu kioskiin.

Timo nautti etelä-eurooppalaisesta yöelämästä vielä hetken isännän ja tsekkiläisen arkkitehtipariskunnan kanssa Vila Miran puutarhassa viinilasin ääressä, minä sukelsin suoraan nukkumaan. Yö sujui nihkeästi kuumuuden aiheuttaman heräilyn merkeissä.